Kesä voi nyt tulla!

Joko se kesä kohta tulee...

...nyt on pojalla nimittäin uudet kesävaatteet. Äidin tekemät tietysti. Nyt valmistui t-paita trikoosta ja siihen sopivat sortsit collegesta.

Minulla oli keltaista apinatrikoota pieni pala kaapissa ja aloin sitä mittalemaan josko siitä paidan saisi. Sitä riitti juuri ja juuri etu- ja takakappaleisiin, mutta hihoja siitä ei enää saanut. Päätin tehdä raglanhihaisen paidan ruskeilla hihoilla. Tummanruskeaa trikoota ei sattunut kaapissa olemaan enkä kangaskauppaan siihen hätään päässyt lähtemään, niinpä pengoin omaa vaatekaappiani ja löysin juuri sopivan värisen trikootopin, joka on jäänyt varsin vähäiselle käytölle koska oli niin lyhyt malliltaan. Niinpä leikkasin hihat sekä pääntiekaitaleen tuosta trikootopista. Sortsit on tehty samasta kankaasta ja samalla kaavalla kuin nämä housut. Lahkeita vain lyhensin ja taskut jätin pois. Kangasta oli sen verran että siitä lahkeet sai leikattua, mutta vyötärökaitaletta siitä ei saanut. Tei vyötärön resorista, jota olin ostanut tuota edellistä bodya varten. Leveän kuminauhan laitoin vielä resorikaitaleen sisään. Tähän settiin tuli siis käytettyä pienet muista töistä yli jääneet kangaspalat.

Paitaan löysin kaavat Ottobre 4/2010 -lehdestä. Lehdessä oli kaavat pitkähihaiseen paitaan, mutta minä tein siitä lyhythihaisen version. Koko on 86cm. Napinläpejä en uskaltanut lähteä trikooseen ompelemaan, joten päätin laittaa kauluksen halkioon nepparit.

Ihan ongelmitta ei paidan ompelu kuitenkaan sujunut. Halkion ompelu onnistui yllättävänkin helposti, mutta pääntiekaitaleen jouduin kertaalleen irrottamaan kun olin kohdistanut sen toisen pään väärään kohtaan. Kaitaleen pääthän pitää mennä vähän limittäin tuossa halkion kohdalla. Lisäksi helma- ja hihansuukäänteiden ompelu tuotti tuskaa. Kokeilin aivan kaikkia mahdollisia ompeleita ompelukoseestani, mutta kaikilla jousto-ompleillakin kangas venyi hirmuisesti ompeleen kohdalta. Sitten lopulta kokeilin ihan tavallista siksakkia lyhyellä tikillä ja kapeaksi säädettynä. Sillä onnistui kaikista parhaiten, eikä kangas pahemmin venynyt.

Koetilkkua ommellessani harmittelin, että siksak- ompeleesta tulee ruman näköinen noihin käänteisiin, mutta valmiissa työssä se ei näytäkään ollenkaan huonolta. Mielestäni lopputulos on varsin onnistunut!

Nyt vain sitä kesää odotellaan!